Mikkeli on Etelä-Savon maakunnan keskus ja kaupunki, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla Suomessa. Kaupungin asukasluku on noin 52 000, ja se on Suomen 18. suurin kaupunki väkiluvultaan. Mikkelin pinta-ala on 3 229,58 neliökilometriä, josta 681,21 neliökilometriä koostuu vesistöistä, pääasiassa Saimaasta ja siihen liittyvistä järvistä. Kaupungissa on noin 700 järveä ja lampea, mikä tekee siitä merkittävän osan Suomen järvialuetta. Väestötiheys Mikkelissä on 20,4 asukasta neliökilometriä kohden. Kaupungin keskusta sijaitsee Savilahden rannalla, ja sen ympäristöön levittäytyvät taajamat, kuten Rantakylä, Moisio-Tuukkala, Anttola, Ristiina, Otava ja Haukivuori. Mikkelin naapurikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala ja Savitaipale. Kaupunki sijaitsee Vuoksen ja Kymijoen vesistöjen vedenjakajalla, mikä vaikuttaa sen maantieteelliseen asemaan.
Mikkelin historia ulottuu kivikaudelle, jolloin alueella oli kampakeraamisen kauden asuinpaikkoja noin 4000–2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Pysyvä asutus alkoi rautakaudella, ja 1000-luvulla Mikkelistä tuli Itä-Suomen keskus. Kaupunki sai nimensä arkkienkeli Mikaelilta, ja sen virallinen perustaminen tapahtui vuonna 1838, jolloin se sai kaupunkioikeudet. Mikkelin kehitykseen ovat vaikuttaneet monet historialliset tapahtumat, kuten Nuijasodan taistelu Kenkäveron pappilan pihalla vuonna 1597 ja Porrassalmen taistelu vuonna 1789 Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikana. Suomen sisällissodassa vuonna 1918 Mikkeli oli valkoisten tukikohta, ja toisen maailmansodan aikana se toimi Suomen armeijan päämajakaupunkina Talvisodan, Jatkosodan ja Lapin sodan aikana. Päämaja sijaitsi keskuskansakoululla, ja viestikeskus Lokki louhittiin Naisvuoren kallioon. Nykyisin Mikkelissä toimii Maavoimien esikunta, ja vanhalla kasarmialueella sijaitsee Jalkaväkimuseo.
Mikkelin talous ja elinkeinoelämä perustuvat monipuoliseen toimintaan. Kaupunki on tunnettu matkailusta, erityisesti Saimaan ansiosta, joka houkuttelee kesäisin veneilijöitä ja mökkeilijöitä. Vuonna 2022 Mikkelissä oli 10 222 loma-asuntoa, mikä on Suomen toiseksi suurin määrä. Lisäksi kaupunki on profiloitunut digitaalisuuden, teknologian, luomutuotannon ja metsäalan osaamiskeskuksena. Mikkelin keskustaajama on vilkas, ja siellä toimii monia palvelualan yrityksiä, kauppoja ja ravintoloita. Kaupungin tori on ollut toiminnassa vuodesta website 1744 ja on yhä keskeinen kauppapaikka, jossa myydään esimerkiksi paikallisia muikkuja. Mikkelin liikenneinfrastruktuuri on hyvin kehittynyt: rautatie- ja linja-autoasemat sijaitsevat yhdistetyssä matkakeskuksessa, ja junayhteydet vievät Helsinkiin, Kouvolaan, Lahteen, Kajaaniin, Ouluun ja Rovaniemelle. Linja-autolla pääsee myös yöpikavuoroilla esimerkiksi Helsinkiin ja Kuopioon. Mikkelin lentoasema ei ole ollut säännöllisessä matkustajakäytössä vuoden 2005 jälkeen, mutta satama palvelee matkailijoita.
Lakipalveluiden tarve Mikkelissä on samanlainen kuin muissa keskisuurissa suomalaisissa kaupungeissa. Lakimies Mikkeli -haulla löytyy tietoa paikallisista juristeista, jotka tarjoavat apua erilaisissa oikeudellisissa kysymyksissä. Mikkelissä toimivat lakimiehet palvelevat sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Yksityishenkilöt saattavat tarvita lakimiehen apua esimerkiksi perintöasioissa, kiinteistökaupoissa, avioeroissa tai sopimusriidoissa. Yrityksille lakipalvelut ovat tärkeitä sopimusten laatimisessa, työoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa. Mikkelin yrityselämä, joka koostuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä, luo kysyntää juridiselle osaamiselle erityisesti kauppaan, rakentamiseen ja matkailuun liittyvissä asioissa.
Mikkelin oikeudellinen infrastruktuuri tukee lakipalveluiden saatavuutta. Kaupungissa toimii Itä-Suomen hovioikeuden alainen Mikkelin käräjäoikeus, joka käsittelee siviili-, rikos- ja hallinto-oikeudellisia asioita. Käräjäoikeus sijaitsee Mikkelin keskustassa, ja sen toiminta-alue kattaa Etelä-Savon maakunnan. Lakimies Mikkeli -palveluita tarjoavat sekä yksityiset lakitoimistot että julkiset oikeusaputoimistot. Oikeusaputoimisto auttaa vähävaraisia henkilöitä, jotka tarvitsevat juridista neuvontaa mutta joilla ei ole varaa yksityiseen lakimieheen. Yksityiset lakitoimistot Mikkelissä ovat usein pieniä, mutta ne tarjoavat kattavia palveluita, kuten oikeudenkäyntiavustusta, asiakirjojen laatimista ja neuvotteluapua.
Mikkelin asukkaiden oikeudellinen tietoisuus on kasvanut, ja yhä useampi hakee apua lakimieheltä ennakoivasti, esimerkiksi sopimuksia laatiessa. Lakimies Mikkeli -tarjonta on keskittynyt keskustan alueelle, missä useimmat toimistot sijaitsevat. Kaupungin koko ja sijainti mahdollistavat sen, että lakimiehet tuntevat paikalliset olosuhteet hyvin, mikä on etu esimerkiksi kiinteistöihin tai matkailualan yrityksiin liittyvissä asioissa. Mikkelissä on myös ollut tapauksia, joissa lakimiehen apua on tarvittu laajempien riitojen ratkaisemiseen, kuten vuonna 1986 tapahtuneen Mikkelin panttivankidraaman jälkiselvittelyissä, jolloin pankkiryöstäjä räjäytti auton torin laidalla ja aiheutti oikeudellisia kysymyksiä.
Koulutus ja osaaminen ovat Mikkelissä vahvoja, ja tämä heijastuu myös lakipalveluiden laatuun. Kaupungissa toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), joka kouluttaa muun muassa tradenomeja, joista osa suuntautuu oikeushallintoon. Vaikka juristin tutkintoa ei voi suorittaa Mikkelissä, monet paikalliset lakimiehet ovat opiskelleet esimerkiksi Helsingin, Turun tai Itä-Suomen yliopistoissa ja palanneet kotiseudulleen työskentelemään. Lakimies Mikkeli -toiminta on siis osa laajempaa osaamisverkostoa, joka yhdistää paikallisen tuntemuksen ja valtakunnallisen juridisen koulutuksen.
Mikkelin kulttuuri ja luonto vaikuttavat osaltaan lakipalveluiden kysyntään. Kaupungissa on aktiivista kulttuuritoimintaa, kuten Mikkelin teatteri ja kesätapahtumat, jotka voivat tuoda esiin tekijänoikeuksiin tai tapahtumajärjestelyihin liittyviä kysymyksiä. Luontoon liittyvät asiat, kuten kalastusoikeudet Saimaalla tai mökkikiinteistöjen omistus, ovat myös yleisiä lakimiehen työpöydällä. Lakimies Mikkeli -palveluiden kysyntä kasvaa erityisesti kesäisin, kun mökkiläiset ja matkailijat tuovat mukanaan oikeudellisia tarpeita, kuten kiinteistökauppoja tai vuokrasopimuksia.
Mikkelin ilmasto on tyypillinen suomalainen, ja sillä on subarktisia (Dfc) ja kostean mannerilmaston (Dfb) piirteitä. Toukokuun ja syyskuun keskilämpötilat ovat hieman alle 10 astetta, mikä vaikuttaa asumiseen ja elinkeinoihin. Kaupungin kehitys on ollut määrätietoista, ja se on säilyttänyt asemansa Etelä-Savon hallinnollisena ja taloudellisena keskuksena. Mikkelin kuntaliitokset, kuten Anttolan liittyminen vuonna 2001, Haukivuoren vuonna 2007 sekä Ristiinan ja Suomenniemen vuonna 2013, ovat laajentaneet sen aluetta ja lisänneet palveluiden tarvetta, mukaan lukien lakipalvelut